Vielä ehdit suojautua punkin puremilta! Puutiaisaivotulehdus (TBE) on punkkien levittämä virusperäinen aivotulehdus, jonka oireita ovat kuume, päänsärky ja kipu. Osa sairastuneista voi myös kärsiä elämänlaatua heikentävistä pysyvistä keskushermostollisista jälkioireista. Yli puolet tapauksista on oireettomia. Vaikka taudille ei ole parantavaa lääkettä, se voidaan ehkäistä tehokkaasti TBE-rokotteella. On kuitenkin tärkeä huomata, että rokote ei suojaa borrelioosilta tai muilta punkkien välittämiltä taudeilta. Rokotusta suositellaan erityisesti riskialueilla (esim. saaristo, rannikko) liikkuville ja oleskeleville, mutta riskialueita on myös muualla, ja tautitapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina, yhä pohjoisempana. Perusrokotussarja koostuu kolmesta rokotuksesta. Toinen annos annetaan 1–3 kuukautta ensimmäisen jälkeen ja kolmas annos 9–12 kuukautta toisen annoksen jälkeen. Perussarjan jälkeen suojaa ylläpidetään tehosteannoksilla tarpeen mukaan. Rokotuksen voi aloittaa milloin tahansa, mutta on suositeltavaa rakentaa suoja valmiiksi ennen puutiaiskautta. Kun liikut alueilla, joilla esiintyy puutiaisaivotulehdusta pukeudu vaaleisiin, pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin laita housunlahkeet sukkien sisään käytä korkeavartisia saappaita käytä iholle levitettäviä hyönteiskarkotteita paljaaksi jäävälle ihoalueelle. Luonnossa liikkumisen jälkeen tarkista vaatteet niihin tarttuneiden punkkien varalta tarkista lemmikkieläinten turkki, sillä lemmikit voivat kuljettaa punkkeja sisätiloihin. Koska puutiaisaivotulehdus tarttuu tautia kantavan puutiaisen puremasta minuuteissa, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota oikeaoppiseen suojautumiseen liikkuessasi riskialueilla. Tarjoamme rokotteen myös omakustanteisena. Jos asia kiinnostaa sinua, ota rohkeasti yhteyttä ajanvaraukseemme p.015 5550460, niin kerromme lisää!
Kokonaisvaltaista terveyttä – saman katon alta. Savonlinnan Työterveys Oy on paikallinen kumppanisi terveyden kaikissa kysymyksissä. Palvelemme yrityksiä työterveysasioissa ja yksityisasiakkaita lääkäriasemallamme. Palvelut yksityisasiakkaille: Yleislääkärit ja kokeneet erikoislääkärit. Laboratoriopalvelut nopeasti. Hoitajan terveys- ja hyvinvoinnin palvelut sekä fysioterapeutin ohjauspalvelut. Palvelut yrityksille: Työkykyä tukeva ja ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Tervetuloa asiantuntevaan ja ystävälliseen hoitoon. Ajanvaraus p. 015 555 0460. Savonlinnan Työterveys Oy Schaumanintie 1, Savonlinna.
Työhyvinvoinnin asiantuntijana tarjoamme monipuoliset palvelut ja osaavat ammattilaiset kumppaniksi koko organisaatiosi työhyvinvoinnin tueksi. Mitä työhyvinvointi ja työssä jaksaminen sitten on? Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on yksi työelämän kulmakivistä. Se on kokonaisuus, joka perustuu kuormituksen ja palautumisen tasapainoon eli on työntekijän kokemus omasta terveydestään, työkyvystään ja työn sujuvuudesta ja nämä vaikuttavat suoraan työntekijöiden työmotivaatioon ja jaksamiseen sekä lopulta koko yrityksen menestykseen. Työhyvinvoinnin ollessa monen tekijän summa, siihen voidaan vaikuttaa niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Työn ja työtehtävien tulee siis olla mielekkäitä ja tavoitteiden sekä työnjaon selkeitä, työympäristön turvallinen ja työyhteisön toimiva. Johtamisen tulee olla aktiivista. Työntekijöiden tullee olla motivoituneista sekä tunnistaa omat voimavarat, asettaa rajat sekä tarvittaessa priorisoida työtehtäviä. Myös fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä huolehtiminen ja elämänhallinta eli mm. riittävä uni, liikunta ja palauttava vapaa-aika ovat elintärkeitä pitkän aikavälin jaksamiselle. Kun työhyvinvoinnin kaikki osatekijät ovat kunnossa, työntekijä viihtyy ja jaksaa työssään hyvin ja tulosta syntyy. Työhyvinvointi on siis asia, joka näkyy työntekijän ja työpaikan arjessa päivittäin. Työntekijälle se tarkoittaa sitä, että töihin on aamulla mukava lähteä, päivän aikana ehtii tekemään vähintään suurimman osan päivän töistä taukojen kera ja kotonakin on vielä työpäivän jälkeen voimavaroja harrastaa tai viettää aikaa perheen kanssa. Työpaikalla henkilöstön työhyvinvointi näkyy positiivisena ilmapiirinä ja hyvänä tiimihenkenä, uudistumiskykynä, tuottavuutena ja sitoutumisena työpaikkaan. Työ- ja vapaa-aika on pääsääntöisesti hyvä pitää toisistaan erillään, mutta ne vaikuttavat kuitenkin toisiinsa ja niiden osittaista limittymistä ei tämän päivän työelämässä oikein voida kokonaan välttää. Työhyvinvointi tukee yksilön elämänhallintaa ja edesauttaa pitämään itsestä hyvää huolta myös vapaa-ajalla sekä tutkitusti lisää työntekijän työmotivaatiota, sitoutumista, luovuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja myös ennaltaehkäisee sekä vähentää sairauspoissaoloja. Työhyvinvointi on myös asia, joka heijastuu organisaatiosta ulospäin eli hyvinvoivaan, työstään nauttivaan ja kehittyvään työyhteisöön on esimerkiksi helppo saada uusia osaajia. Miten ongelmat työhyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa sitten näkyvät? Ongelmat työhyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa voivat olla osan kohdalla nähtävissä etukäteen selvästi ja osan kohdalla taas vaikeasti havaittava asia, sillä henkilö voi suoriutua uupuneena hyvinkin pitkään työtehtävistään. Haasteet voivat ilmetä leipääntymisenä, kyynistymisenä, heikentyneenä itsetuntona, pitkittyneenä stressinä ja pahimmillaan tilanne voi johtaa työuupumukseen ja sairauspoissaoloon. Varhaisten merkkien tunnistaminen onkin tärkeää, jotta tukea voidaan tarjota mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Esihenkilön on hyvä kiinnittää huomioita mm. seuraaviin asioihin: ® Lisääntyneet poissaolot. ® Kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet: asiat unohtuvat, keskittyminen saattaa tuottaa vaikeuksia, samoin luovista työtehtävistä suoriutuminen on vaikeutunut. ® Uusien työtehtävien aloittaminen on vaikeaa. ® Työntekijä tarvitsee entistä enemmän aikaa suoriutua työtehtävistään tai ne eivät valmistu. ® Työntekijä vetäytyy vuorovaikutuksesta. ® Työntekijä käyttäytyy tavanomaisesta poikkeavasti, esim. on ärtynyt tai riitautuu helposti muiden kanssa. Kuinka työhyvinvointia ja työssä jaksamista sitten voidaan edistää työpaikoilla? Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen perusta on se, että työntekijät voivat tehdä työnsä hyvin, fyysisesti ja psykologisesti turvallisissa olosuhteissa. Työnantajan tai esihenkilön tulee huolehtia siitä, että erityisesti seuraavat asiat ovat kunnossa: Roolit, tavoitteet ja toimintatavat ovat selkeitä ja toimivia. Avoin vuorovaikutus. Työmäärä on kohtuullinen. Kaikkien kohtelu työpaikalla on reilua ja yrityskulttuuriin on panostettu. Työ on hyvin johdettua ja esihenkilön kanssa on säännöllinen keskustelukontakti. Riittävästä osaamisesta huolehditaan. Riittävästi vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja mahdollisuus kehittyä Riittävästi palautumismahdollisuuksia. Työhyvinvointia on myös tärkeää johtaa suunnitelmallisesti muiden organisaation liiketoiminnan osa-alueiden tapaan. Työhyvinvoinnin johtamisen tulisi olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja työssä jaksaminen olisi huomioitava strategisissa valinnoissa ja jokapäiväisessä päätöksenteossa. Työterveyshuolto toimii työpaikan, esihenkilön ja työntekijän tukena. Työterveyshuollon tehtävänä on auttaa organisaatiota hahmottamaan työhyvinvoinnin esteitä, esim. työpaikkaselvityksen avulla sekä tarjota apua ja tukea mahdollisten esteiden selvittämiseksi. Yksittäisen työntekijän työhyvinvointia tuetaan sekä ennalta ehkäisevillä terveystarkastuksilla, työterveyshuollon eri ammattihenkilöiden tuella sekä tarpeen mukaan yksilöllisillä hoitopoluilla. Ja koska työhyvinvointi rakentuu päivittäisessä tekemisessä työnantajan, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyössä, haluamme me osaltamme olla tukemassa tätä päivittäistä matkaa. Työhyvinvointia voi ja kannattaa siis seurata ja mitata esim. kyselyillä. Työhyvinvointikyselyn aihealueena voi olla mm. mieliala, stressi ja uupumus, unihäiriöt ja vireystila, kipu ja fyysisen toiminnan haitta, tuki- ja liikuntaelinongelmat, oma arvio työkyvystä, elämäntavat, pitkäaikaissairaudet, diabetesriski jne. Kyselyitä voidaan muokata kunkin yrityksen tarpeiden mukaan työterveyden asiantuntijoiden kanssa. Kyselyjen avulla pystymme ennakoimaan ja mm. hallitsemaan paremmin työkykyriskejä ja tuottamaan tietoa hyvinvoinnin muutoksesta ja eri toimenpiteiden vaikuttavuuksista. Linkkejä aiheeseen liittyen: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/hyva-johtaminen-on-tietoinen-valinta https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoelama-ja-mielenterveys https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyohyvinvointi/ https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/tyohyvinvoinnin-omahoito-ohjelma/mita-tyohyvinvointi-tarkoittaa